Faktavahti

Iltalehti levitti perätöntä tietoa liikenneturmista nuorten kuolinsyynä

Pari viikkoa sitten, 11.6., Iltalehti julisti nettijuttunsa otsikossa: "Liikenneturmat nuorten yleisin kuolinsyy – kesä näkyy synkkänä piikkinä tilastoissa".

Jutun toimittaja Tiia-Maria Taponen oli kaiketi lähettänyt lähdekritiikin kesälaitumille, sillä otsikon väite liikenneturmista nuorten yleismpänä kuolinsyynä oli perätön.

Parin minuutin piipahdus Tilastokeskuksen sivuilla olisi riittänyt kertomaan toimittajalle, että hänen hyvää tarkoittavan juttunsa lähtökohtatieto oli pielessä.

Liikenneturmaa paljon yleisempi nuorten kuolinsyy on edelleenkin itsemurha, vaikka nuortenkin itsemurhakuolleisuus on 25 viime vuoden aikana vähentynyt onneksi jopa dramaattisesti.

15–24-vuotiaat nuoret tekivät 204 itsemurhaa vuonna 1990, mutta vuonna 2015 enää 71. Nuorten itsemurhakuolleisuus (itsemurhia ikäryhmän 100 000 henkilöä kohti) väheni näin 31:stä 11:een.

Iltalehden toimitus ei piittannut siitä, että se oli levittänyt perätöntä tietoa. Toimitus ei reagoinut korjauspyyntöön millään tavalla eikä myöskään korjannut pahaa virhettään.

Niinpä lähetin olennaisen virheen korjaamatta jättämisestä seuraavanlaisen kantelun Julkisen sanan neuvostolle.
_________________

Julkisen sanan neuvosto

Fredrikinkatu 25 A 8

00120 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Tiia-Maria Taposen juttu ”Liikenneturmat nuorten yleisin kuolinsyy – kesä näkyy synkkänä piikkinä tilastoissa” Iltalehden nettisivuilla 11.6.2017. Jutun osoite on: http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706112200196811_u0.shtml (tarkistettu 24.6.2017).       

Kantelun perusteet

Jutun otsikon väite ”Liikenneturmat nuorten yleisin kuolinsyy” oli perätön. Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot osoittavat, että nuorten selvästi yleisin kuolinsyy on itsemurha.

Yhteiskunnallisestikin merkityksellistä asiaa koskeva perätön väite johti Iltalehden lukijoita pahasti harhaan. Kyseessä oli näin ollen olennainen, korjausta vaativa asiavirhe (JO 20).

Iltalehden jutussa viitattiin 15–24-vuotiaita nuoria koskeviin vuoden 2015 tietoihin. Tuoreimmat keskenään vertailukelpoiset Tilastokeskuksen tiedot kuolinsyistä ovat juuri vuodelta 2015.

Seuraavan asetelman tiedot ovat ”Kuolleet peruskuolemansyyn (86-luokkainen luokitus), iän ja sukupuolen mukaan” -tietokannan tilastolukuja:

	15–24-vuotiaat	15–29-vuotiaat
Kuolleet yhteensä	246	426
Itsemurhat	71	136
Kuljetustapaturmat	48	62

Kuljetustapaturmissa menehtyneiden lukuihin sisältyvät kaikki autolla kulkijat, moottoripyöräilijät, polkupyöräilijät ja jalankulkijat.

Tilastokeskuksen tiedot osoittavat, että vuonna 2015 itsemurha oli 15–24-vuotiailla nuorilla 1,5 kertaa yleisempi kuolinsyy kuin kuljetustapaturma.

Vuosien 2011–2015 kuljetustapaturmissa 15–24-vuotiaita nuoria kuoli vuosittain keskimäärin 47, mutta itsemurhissa 97 eli kaksi kertaa enemmän.

Asetelmasta näkyvät myös 15–29-vuotiaita nuoria koskevat tilastoluvut. Kirjoitin luvut näkyviin, koska Tiia-Maria Taponen oli väittänyt, että liikenneonnettomuudet ovat 15–29-vuotiaiden yleisin kuolinsyy ”koko maailmassa”. Luvut osoittavat, että Suomen tapauksessa Taposen väite ei päde.

Lähetin Iltalehden toimitukselle 11.6.2017 korjauspyynnön, jonka teksti on kantelun lopussa. Toimitus ei reagoinut pyyntöön millään tavalla eikä myöskään korjannut pahaa asiavirhettään. Jättämällä olennaisen virheen korjaamatta Iltalehti rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO 20).

Kantelun tarkoitus ja luonne

JSN:n puheenjohtaja on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa niissä on ollut kyse olennaisen asiavirheen korjaamatta jättämisestä (JO 20).

Jokaisen noista karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tulkitsematta lainkaan hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin yksittäisen kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

21.12.2016 JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys-lokakuussa tekemääni kantelua ja perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”

”Testaustarkoitus” on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.

Testaaminen itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä; testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.

”Testaustarkoitus” on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on aina pakostakin ikään kuin testi.

Kun media jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä, pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen vastaisena.

Jos JSN aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kanteluiden perusteella”.  

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Tekemällä tästä kantelusta JSN:n kotisivuilla ja tiedotusvälineessä julkaistavan langettavan päätöksen neuvosto voi parhaiten toimia neuvostolle asetetun tehtävän mukaisesti ja tukea median yleisölle tosi tärkeää hyvää journalistista tapaa.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Jos JSN:n puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Helsingissä 24.6.2017

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

KORJAUSPYYNTÖ

11. kesäkuuta 2017 11.01

Markku Lehtola

Vastaanottaja: tiia-maria.taponen@iltalehti.fi

Kopio: il.toimitus@iltalehti.fi, petri.hakala@iltalehti.fi

”Liikenneturmat nuorten yleisin kuolinsyy” -jutun (IL:n nettilehti 11.6.) virhettä koskeva korjauspyyntö

Hei,

juttusi otsikon väite ”Liikenneturmat nuorten yleisin kuolinsyy” on perätön. Sellaisena se johtaa lukijoita pahasti harhaan ja on olennainen asiavirhe, joka on syytä korjata viipymättä (JO 20). Nuorten selvästi yleisin kuolinsyy on itsemurha.

Tilastokeskuksen tuoreimmat kuolinsyytiedot ovat vuodelta 2015. Sinä vuonna 15–24-vuotiaita menehtyi tieliikenneonnettomuuksissa 55, mutta itsemurhissa 71 eli selvästi enemmän. Ajanjaksolla 2007–2015 joka vuosi 15–24-vuotiaita nuoria kuoli itsemurhissa paljon enemmän kuin tieliikenneonnettomuuksissa.

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola@gmail.com